Juha Tapio, Petteri Sariola, Kimmo Pohjonen, Wimme, Iiro Rantala, Jonna Geagea, Johanna Kurkela, Kuunkuiskaajat, Kaija Kärkinen ja Ile Kallio, Maria Lund, Eini, Suvi Teräsniska, Stepa, Piirpauke, Yölintu.

Alli Huuppa, Kessin Kaikuja Ivalosta, Matti Rantanen, Mikael Helasvuo, Mainen kunnia, Los Contratiempos, Rovaniemi City Breakers, Tanssijatar, Yleisessä saunassa

ALLI HUUPPA

Jutajaisten Piikasia poikasia lapsosia laian toisin- Unicef konsertissa esiintyy Kapsäkki osuuskunta koko perheen Alli Huuppa- musiikkiteatteriesityksessä. Musiikkiteatteri Kapsäkki on teatterin ja musiikin ammattilaisten osuuskunta, joka viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlavuottaan. Näin Alli Huupan tekijät kuvailevat esitystään.

Hei,
Rouva Alli Huuppa on muuttanut miehensä kanssa Ruotsista Suomeen. Naapurin
Seijalla riittää ihmettelemistä. Alli kertoo tekevänsä keittoa korvista. Olohuoneessa istuu mahtava Spelman. Vaikka pelimiehellä on nuottikirjassaan jo kaksi maalia, Suomi-Ruotsi maaottelua ei aloiteta. Säilyykö naapurisopu?

Fru Alli Huuppa har flyttat med sin man från Sverige till Finland. Grannen
Seija har mycket att undra över. Alli säger att hon lagar soppa av öron. I vardagsrummet sitter häftige herr Spelman. Fastän spelemannen redan har två mål i sitt nothäfte, blir det ingen finsk-svensk landskamp. Kommer grannsämjan att bevaras?

Käsikirjoitus - manus: Lotta Kuusisto
Sävellys – kompostör: Iiro Rantala
Ohjaus – regi: Lotta Kuusisto
Pukusuunnittelu - kostym: Riitta Röpelinen
Valosuunnittelu - ljus: Ville Konttinen
Valokuvat - fotografi: Ripa Vuorimies
Rooleissa – på scen: Alli Huuppa – Johanna Kerttula, Naapurin Seija – Lotta Kuusisto, Spelman – Iiro Rantala

Kuvaaja: Ripa Vuorimies

Photo Harri  Nurminen

Amoc - Mikkâl Antti Morottaja – (1984 Inari), on inarinsaameksi räppäävä saamelainen runonlaulaja.Amoc aloitti uransa vuonna 1997 räppäämällä suomeksi, mutta siirtyi myöhemmin inarinsaameen. Aanaar master of ceremonyn  eli Inarin seremoniamestarin, Amocin,  ensimmäinen kappale Val moonam taan cooda eli Viel’ meen tämän läpi oli hänen ensimmäinen äidinkielinen räppäyksensä.Ensisingle Šaali ilmestyi joulukuussa 2006. Saamelaisten kansallispäivänä 6. helmikuuta 2007 julkaistiin debyyttialbumi, jossa on mukana myös mm. Wimme.  Amocin kanssa voi nykyään nähdä Ružžen, joka myös räppää inarinsaameksi.  Amoc on tehnyt yhteistyötä Hannibalin & Sopan, Ezkimon ja muiden lappilaisten rap-artistien kanssa. Nykyään hän kuuluu Guerra Norte -ryhmään ja tekee musiikkia Muinaiset-ryhmässä.

Amocin isä Matti Morottaja ja isoveli Petter Morottaja ovat niinikään tunnettuja inarinsaamenkielen hyväksi tekemästään työstä. Amoc keikkailee lähinnä Pohjois-Suomessa ja Norjassa. Jutajaisissa hän esiintyy torstai-illan 1.7. festariklubilla.

Inarinsaame
Inarinsaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhutaan ainoastaan Suomessa Inarinjärven ympäristössä. Ensimmäiset inarinsaamenkieliset kirjat olivat E.W. Borgin kääntämät aapinen ja katekismus, jotka ilmestyivät vuonna 1859. Nykyinen kirjakieli on Lauri Itkosen johdolla tehty. Inarinsaamen kieltä on opetettu peruskouluissa vuodesta 1979 lähtien. Vuonna 1992 voimaan tulleen kielilain mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti saamea. Kuitenkin vain noin kymmenen prosenttia saamelaisalueen viranomaisista osaa palvella saameksi. Inarinsaamea puhuvien määrä on arviolta 350, pohjoissaamen puhujia on noin 30 000, ja kolmannen Suomessa puhutun saamelaiskielen, eli koltansaamen noin 320.

KESSIN KAIKUJA IVALOSTA

Kessin Kaiut on neljän erilaisen harrastuspiirin yhteinen produktio. Mukana ovat Harrastajateatteri iVaLoiset, tanssiseura Heinäkengät, Naiskuoro NaturEllit ja Tosijätkät tanssiorkesteri. Orkesterin kokoonpanoon kuuluu hanuri ja saha. Esityksen on käsikirjoittanut ja ohjannut Helena Törmä. Ryhmäläiset itse ovat myös kirjoittaneet Toivekonsertin kirjeitä. Esitystä on voinut nähdä ympäri Lappia sekä Pohjois-Norjassa Kirkkoniemellä.

MATTI RANTANEN

Harmonikkataiteilija Matti Rantanen esiintyy huilisti Mikael Helasvuon kanssa Jutajaisten Sorja on soiton ääni, soma ääni sormen sou’un- kirkkokonsertissa. Matti Rantanen kuuluu kansainvälisen harmonikkataiteen huippuihin. Rantanen onkin suosittu mestarikurssien pitäjä, konsertoiva solisti ja harmonikkamusiikin luennoitsija sekä Suomessa että ulkomailla. Innostus harmonikan soittoon Rantasella alkoi jo pienenä poikana, 8-vuotiaana hän tienasi jo rahaa soittokeikoillaan. Rantanen johtaa Sibelius-Akatemian harmonikkalinjaa. Hänen tavoitteenaan on ollut nostaa harmonikan arvostusta ja kehittää Suomen harmonikkaopetusta maailmankärkeen.

MIKAEL HELASVUO, huilisti

Huilunsoiton professori Mikael Helasvuo esiintyy yhdessä Matti Rantasen kanssa Jutajaisten kirkkokonsertissa. Helasvuo tunnetaan johtavana suomalaisena huilutaiteilijana, joka on arvostettu myös ulkomailla. Hän on esiintynyt Yhdysvalloissa, Japanissa, Etelä-Amerikassa ja useimmissa Euroopan maissa. Huilisti on myös pitänyt useita mestarikursseja myös Suomen rajojen ulkopuolella. Helasvuo on palkittu mm. Madetoja-palkinnolla ja Pro Finlandia-mitalilla hänen lukuisistaan huiluteoksistaan.

MAINEN KUNNIA saa jatkoa

Peräpohjolan ja Rovaniemen oma kesänäytelmä kasvaa ajassa eteenpäin, kun viime vuonna perustetun harrastajateatterin ”Mainen kunnia” siirtyy jatko-osaan. Teatteriryhmä otti nimekseen Saalot ja työn alla oleva näytelmä on nimeltään ”Mainen kunnia – kunnian hinta”. Kuten viime kesänä esitetyn näytelmän myös jatko-osan on kirjoittanut ja ohjannut Sari Laatikainen. Myös uuden aikajakson tunnelmia myötäilevästä elävästä musiikista vastaa Rovaniemen VPK:n soittokunta.

Mainen kunnia –näytelmää esitettiin viime vuonna kuutena näytöksenä ulkona ja sisällä. Tänä vuonna se oli mukana Teatterihelinöitten ohjelmassa Posiolla 20.3.2010. Tämän jälkeen noin 30 –jäseninen teatteriseurue paneutuu kakkososan harjoituksiin, jotka tähtäävät ensiesitykseen 4.7. Pohjanhovin salissa. Pohjanhovissa on heinäkuussa lisäksi viisi esitystä: 6, 7, 9, 10. ja 11.7. sekä Rovaniemen Vanhojen Markkinoitten sunnuntaina 22.8. Syyskuulle suunnitellaan näytöstä Rovaniemi-päivien yhteyteen 12.9.

LOS CONTRATIEMPOS

Jutajaisten tanssikonsertissa ryhmä tanssii ja soittaa ensimmäistä kertaa yhdessä. Samalla se on teoksen ensi- ilta. Joonas Widenius, Anna Murtola ja Katariina Kuure ovat oululaisesta La Pandilla yhtyeestä, joka on yksi Suomen eturivin flamencobändeistä. Pauliina Jääskeläinen on rovaniemeläinen flamencotanssija ja tanssinopettaja, joka on opiskellut ja opettanut flamencoa yli 10 vuoden ajan. Tämä on hänen viides pidempi flamencokoreografiansa ja samalla ensimmäinen flamenco-nykytanssiteos, joka on valmistunut vuorovaikutuksessa tanssija Jenni Jalosen kanssa. Jenni Jalonen on opiskellut Lapin Balettiopistossa balettia, nykytanssia ja flamencoa, jonka jälkeen hän on valmistunut tanssijaksi Urheiluopiston tanssijakoulutuksesta. Anu ja Heli Huhanantti sekä Riitta Pirilä ovat Pauliinan pitkälle päässeitä flamenco- oppilaita, jotka ovat täydentäneet opintojaan erilaisilla tiiviskursseilla Suomessa ja Espanjassa.

Esityksen nimi Los Contratiempos- vastoinkäymisiä kuvaa sitä, miten erilaiset vastoinkäymiset muokkaavat ja muuttavat ihmisiä hyvässä ja pahassa. Contratiempo on myös flamencomusiikin termi, joka tarkoittaa perusrytmin väliin sijoittuvaa iskua/rytmiä, joka suomennetaan sanalla takapotku.

Lapin Urheiluopiston tanssialan perustutkinto esittää 3.7. Jutajaisten tanssikonsertissa:

Tanssijatar – Tanssirevyy aiheesta tanssi ja –tar.

Koreografia: Piia Semeri, Marjo Selin, Tanssialan perustutkinto vm.08

Käsikirjoitus: Piia Semeri

Tekstit: OKM (kulttuuripoliittinen strategia 2020), OPH (tanssialan perustutkinnon ops:n perusteet) Tommy Taberman

Äänisuunnittelu: Jukka Hannula

Tanssin harjoituttaminen: Satu Posio

Laulujen harjoituttaminen: Minna Siitonen

Henkilöohjaus: Markku Köngäs, Liisa Penttilä

Puvustus: Kaija Maunula

Musiiikki: Trad., Gotan Project, Scott Joplin, MaRewa, Markku Kopisto

Kohtaukset:

• Tour De Force - Kazumjazznyanssi
• Kepittää – mies/nainen
• Vanha virsi - strategia
• Perinne!
• SF – kaunis
• Tanko

Tanssija osaa esiintyä kiitettävästi tilanteissa, joihin sisältyy sekä perinteisten että uusien koreografioiden tanssimista. Hänellä on tanssin tekemisen ja esittämisen taitoja ja omaa laaja-alaisen ilmaisurekisterin. Tanssija osaa henkisesti ja fyysisesti heittäytyä tyylistä toiseen. Tanssija osaa työssään käyttää laulun tai näyttelijäntyön tai molempien perustaitoja. Hän osaa soveltaa työssään jotain musiikkiteatterille tyypillistä tanssityyliä. (OPH, Tanssialan perustutkinnon opetussuunnitelman perusteet, Ammatilliset opinnot.)

Tanssijatar – teos koettelee tanssin ja tanssijan stereotypioiden ja yleistyksien rajapintoja ja olemusta.

YLEISESSÄ SAUNASSA

Nuoren polven kärkinimet kumartavat suomalaisen sanoitustaiteen mestarille!

Yleisessä saunassa on Juha Vainion lauluihin perustuva parituntinen konsertti, jossa tämän päivän sovitukset kohtaavat Juha Vainion legendaariset lyriikat. ”Kulttuurityötä”, sanoo Miikkulainen!

Solisteina Juha Tapio, Jonna Kosonen, Johanna Kurkela ja Otto Kanerva!

Illan juonto Otto Kanerva

Kalle Torniaisen orkesteri

Häävi on nykyisten Ottosten musiikkiryhmä. Häävissä soittaa kuusi syntykaustislaista viulistia, kontrabasisti, harmooninsoittaja ja ulkoatuotu kitaristi. Soittajat ovat iältään 18-26-vuotiaita. Yhtye on soittanut nykyisessä kokoonpanossaan kohta viisi vuotta ja sitä ennen pienempänä ryhmänä kolme vuotta. Häävin ensiarvoinen tehtävä on toimia Ottoset tanssiryhmien säestäjänä erilaisissa tanssikoreografioissa niin nykyiselle edustusryhmälle kuin pienemmillekin tanssijoille. Ryhmän toiminta on vapaaehtoista ja palkatonta.

Yhtye harrastaa musiikkia moottorinaan ilo ja halu soittaa yhdessä, tanssijoiden kanssa ja ilman. Häävi on esiintynyt Kaustinen Folk Music Festivaaleilla kaikkina elinvuosinaan ollen viikon ajan hyvinkin täystyöllistetty. Häävi on ollut Ottosten kanssa esiintymässä myös Unkarissa ja kotimaassa mm. Kuopio Tanssii ja soi –tapahtumassa, Samulelin poloneesissa ja  Pispalan sottiisissa Tampereella useana vuonna.

Häävi yhtyeen koordinoijina toimivat musiikkipedagogi AMK Vuokko Heikkilä ja kansanmusiikkipedagogi AMK opiskelija Sampo Korva, joka toimii myös ryhmän omana sovittajana ja säveltäjänä. Ryhmän muut muusikot ovat Kaustisen musiikkilukion kasvatteja, joille musiikki on tärkeä osa elämää. Häävin ohjelmistoon kuuluu suomalaista ja pohjoismaista, perinteistä kansanmusiikkia uudelleen sovitettuna ja uusien kansanmusiikin säveltäjien tuotantoa. Tämän lisäksi Häävin ohjelmistosta löytyy myös luonnollisesti kaustislaista perinnemusiikkia ja Konsta Jylhän sävellyksiä.